Oppimisympäristöt
Opetussuunnitelman perusteissa kerrotaan, että se on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, s.18, 2004). On todettu, että teknologiasta on tullut tärkeä apuväline opetuksessa ja sen vaikutukset oppimisen edistäjänä ovat huomattavia. Pedagogisen puolen lisäksi niitä voidaan hyödyntää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimisen tukemisessa. (Bransford, J. D., Brown, A.L. & Cocking) Yhteisöllinen oppimisen luonne ei kuitenkaan usein näy käytännön tasolla opetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissakin se on jäänyt melko vähälle huomiolle. Tämän vuoksi olemme halunneet tässä projektissa painottaa yhteisöllisyyttä ja sitä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. Käytämme tähän tarkoitukseen tietotekniikkaa. Vaikka itse kauppaan kirjoittaminen tapahtuu tietokoneen avulla, on projektin tarkoitus myös tukea luokan sosiaalista yhteisöllisyyttä.
Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristön tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Niiden tulee tukea opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, s. 18, 2004). Virtuaalikauppamme tavoitteena on juuri herättää oppilaiden uteliaisuutta sekä aktivoida heitä saaden aikaan luovia tuotoksia sekä osallistaa heitä rakentamaan ja kehittämään tätä oppimisympäristöä. Ympäristön tarkoituksena on myös edistää niin opettajien ja oppilaiden kuin oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Virtuaalinen oppimisympäristö monipuolistaa tavallista fyysistä koulun oppimisympäristöä ja tarjoaa yhden uuden kontekstin, jossa oppilaat voivat käyttää oppimiaan taitoja.
Tvt on integroitava opetussuunnitelmiin kaikissa oppiaineissa. Opetuksen integrointi voi tuoda uusia näkökulmia opetukseen. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.151). Projektimme avulla tvt:ä voi luontevasti integroida muihin oppiaineisiin. Oppilaat voivat esimerkiksi yhdessä suunnitella myytäviä asioita kauppaan ja laatia niille kuvaustekstejä sekä lukea muiden oppilaiden tekemiä ilmoituksia. Kauppa tarjoaa julkaisukanavan oppilaiden kirjoittamille teksteille ja tuo siten kirjoittamiseen motivaatiota. Sitä pystyy myös soveltamaan helposti useiden aineiden integroivaan työskenteleen. Oppilaat voivat esimerkiksi valmistaa kauppaan myytäviä asioita kuvataiteen tai teknisen työn tunneilla. Kauppaa voi laajentaa myymään vaikkapa musiikkia, jota oppilaat voivat itse tehdä musiikin tunneilla. Kaupassa tuotteille asetettuja hintoja voi käyttää tehtävissä matematiikan tunneilla. Oppilaalle voidaan esimerkiksi antaa tietty määrä rahaa käytettäväksi, jonka jälkeen hän voi kaupasta ostaa tavaroita ja laskea lopuksi kuinka paljon rahaa jäi jäljelle. Tätä voidaan halutessa konkretisoida leikkirahan avulla.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun työtapojen tulee edistää aktiivista osallistumista sekä tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia myös luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, s.19, 2004). Projektiin tutustuessa ja siihen osallistuessaan oppilaat saavat harjoitusta tieto- ja viestintätekniikkataidoissaan ehkä huomaamattaankin, mutta se toimii projektissamme välineenä, ei itsetarkoituksena. Sen tarkoituksena on antaa kaikilla mahdollisuus osallistumiseen matalalla kynnyksellä, leikinomaisesti ja hauskasti sekä kannustaa luovuuteen. Luovuus ja leikinomaisuus ovat POPSissa mainittu, mutta niitä ei usein riittävästi oteta huomioon opetusta toteutettaessa ja siksi olemme halunneet painottaa näitä tärkeitä tekijöitä työssämme.
Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, s.19, 2004). Virtuaalikauppa tarjoaa myös oppilaiden huoltajille mahdollisuuden osallistua koulun työskentelyyn. Vanhemmat voivat käydä virtuaalikaupassa seuraamassa kuinka oppilaiden työskentely etenee ja kirjoittaa kommentteja tai "ostaa" oppilaiden myyntiin laittamia tuotteita. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa tuntuvasti tällaista vanhempien osallistumista. Kauppaa pystytään myös käyttämään yli fyysisten luokkarajojen. Eri luokat voivat suunnitella omia kauppojaan ja toisten luokkien oppilaat voivat käydä toistensa kaupoissa "ostoksilla" ja kirjoittamassa kommentteja toisten tuotoksista. Tämä on yksi tvt:n käytön etu, joka olisi vaikeammin toteutettavissa ilman sitä.
Haluamme nostaa esiin kaikkia näitä edellä kuvattuja tärkeitä oppimisen elementtejä ja yhdistää niitä tässä konkreettisessa ja toteutettavissa olevassa projektissamme.
Virtuaalikauppa oppimisen yhteisönä
Virtuaalikauppamme on yhdenlainen oppimisyhteisö. Kyseessä on vanha käsite, joka on nykytekniikan myötä tehnyt paluun. Oppimisyhteisöt ovat lisänneet oppilaiden osallisuutta, oppimista, viihtyvyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sinnikkyyttä luoden kokonaisvaltaisemman ja suotuisamman oppimiskokemuksen. Perustuen yhteisölliseen ja yhteistoiminnalliseen oppimisteorioihin oppimisyhteisöt ovat luoneet ympäristöjä, joissa oppilaiden oppiminen on keskiössä. Tiedon hankkiminen perustuu sosiaaliseen prosessiin, joka rakentuu oppilaiden ja opettajien keskinäisessä suhteessa. Tietojen ja taitojen sosiaalista konstruktiota voidaan parhaiten tukea oppimisympäristössä, jossa oppilaille on annettu mahdollisuus sitoutua aktiviteetteihin jotka sisätävät monipuolisesti näkökulmia eri lähteistä. (Ancar, Freeman, Field).
Erilaisten oppimistrategioiden monimuotoisuus on haaste opettajalle. Yksi tapa vastata haasteeseen on yhdistää verkossa olevia oppimistyökaluja tavanomaiseen luokkahuoneopetukseen. Tällainen yhdistelmä hyödyttää sekä oppilaita että opettajia jos nämä työkalut tarjoavat mahdollisuuksia laadukkaaseen oppimiseen. Oppilaiden palaute on tärkeää kehitettäessä näitä työkaluja. On tärkeää, ettei yksinkertaisesti vain mukauteta oppilaiden suosimia oppimistyylejä, vaan myös laajennetaan niitä tarjoamalla uusia ja mielenkiintoisia tapoja oppia. Verkon kautta tapahtuvan oppimisen ja luokkahuoneopetuksen yhdistelmä voi monipuolistaa oppimista samalla lisäten oppilaiden teknologista lukutaitoa. (Schmidt, Brown).
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö
Opettajat käyttävät tvt:ä etenkin opetuksen suunnittelussa, mutta huomattavasti vähemmän verkko-oppimisympäristöjä. Tvt:ä käytetään yleensä vain tukemaan perinteistä luokan opettajajohtoista opetusta. Integrointi osaksi muuta oppimista on vähäistä. Tvt:ä hyödynnetään varsin vähän yhteisölliseen oppimiseen. Harvat opettajat käyttävät sitä oppilaiden kanssa viestintään, arviointiin tai välittömään palautteenantoon. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.149). Pyrimme projektissamme integroimaan sen osaksi muuta opetusta ja hyödyntämään tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupassa oppilaat ja opettajat pystyvät viestimään sekä antamaan toisille palautetta. Projektin on tarkoitus muodostaa uusi oppimisen kanava muun opetuksen rinnalle, ei ainoastaan tukea perinteistä luokkaopetusta.
Jotta tvt:n käyttö olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista, opettajien tukeminen ja ohjaaminen teknologian käyttöön on ensiarvoisen tärkeää. On tärkeää miettiä myös sitä, miten ja mitä opettajat itse voivat oppia tvt:n avulla ja millaisia opettajan apukeinoja teknologian avulla voidaan luoda opetukseen. Vielä toistaiseksi ohjelmistojen kehittäjät ovat keskittyneet pelien luomiseen ja oppimista edistävien ohjelmien luominen on jäänyt taka-alalle. (Bransford, J. D., Brown, A.L. & Cocking) Projektimme ajatuksena oli käyttää yksinkertaisia ohjelmia, joita me, ja jokainen opettaja voivat oppia käyttämään ja hyödyntämään opetuksessa.
Opettajien tvt:n opetuskäyttöön vaikuttaa koulun laite- ja ohjelmistotilanne sekä infrastruktuuri. Tutkimus osoittaa, että koulujen infrastruktuuri ei välttämättä tue opetuksen järjestämistä ja laitteita ja ohjelmistoja saattaa olla liian vähän koko luokan opetuskäyttöön. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.149). Olemme pyrkineet tekemään projektistamme realisesti toteutettavissa olevan. Se ei tarvitse tietokoneiden lisäksi muita laitteita eikä tietokoneiden tarvitse olla uusinta uutta. Oppilaiden ei myöskään tarvitse työskennellä koneilla yhtäaikaa, joten niitä ei tarvitse olla koululla kovin montaa käytössä.
Tutkimusten mukaan oppilaat, jotka kokevat koulun roolin olevan tvt:aa tukeva, omaavat muun muassa korkeamman sisäisen tavoiteorientaation kuin muut oppilaat. Tämä tarkoittaa, että he suhtautuvat muita oppilaita positiivisemmin suoritus- ja oppimistilanteisiin. He näkevät myös oppimisen muita hyödyllisempänä ja mielenkiintoisempana. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.147). Virtuaalikauppamme avulla koulu pystyy tukemaan tvt:n käyttöä. Tämä pyritään tekemään oppilaiden kannalta mielenkiintoiseksi ja positiivisia kokemuksia herättäväksi.
Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat tvt:n käytön haastavaksi, mutta myös innostavaksi ja kannustavan heitä oppimaan. Teknologiatuetussa opiskelussa oppilaat kokivat innostavina vuorovaikutuksen muiden oppilaiden kanssa, tvt:n tuoman vaihtelun koulutyöhön, autonomisuuden ja oppiaineen sisältötiedot. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.65). Projektimme nähdäksemme pystyy tarjoamaan oppilaille näitä tekijöitä. Tutkimuksessa 41% oppilaista kertoi pitävänsä tvt:n parissa työskentelystä. Tutkimus osoittaa oppilaan tvt-innostuksella olevan yhteyttä oppilaan oppimista ohjaaviin uskomuksiin ja tätä kautta muun muassa oppilaan kouluminäkuvaan. (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä, 2007, s.67)
Tulevaisuuden koulu
Osaamisen ja oppimisen edistäminen on saanut aikaan yhteiskunnan kehittymistä. Tämä yhteiskunnan muuttuminen taas haastaa koulua kehittymään jatkuvasti, sillä perusopetuksen sanotaan olevan sivistyksellisen pääoman kehittämisen väline. Tällä hetkellä perusopetuksessa olevan, 1990-luvulla syntyneen diginatiivin, on luonnollista opiskella virtuaalisissa ympäristöissä ja tämä tulisi huomioida tulevaisuuden koulussa. Diginatiivit osaavat taitavasti käyttää virtuaalisia ympäristöjä hyväkseen tiedon hankkimisessa, luomisessa ja jakamisessa. (Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, Rajala 2010, s.76-83)
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että opetussuunnitelmanperusteiden vastaisesti opetus on edelleenkin opettajajohtoista ja oppikirjapainotteista oppilaskeskeisten työskentelytapojen sijaan. Future School -researchin yhtenä hankkeena on Literacy in the 21st Century – Uusi luku-ja kirjoitustaito. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa sähköinen media on yhtenä oppimisympäristönä lukemaan- ja kirjoittamaan opettamisessa. Tällöin oppilaiden luomat tekstit ovat kaikkien yhteistä lukumaterialia ja oppimisesta tulee kommunikatiivinen ja mielekäs tilanne. (Hytönen & Korkeamäki, 2010.) Myös me pyrimme tähän luomallamme blogilla.
Tulevaisuuden, ja jopa nyt jo joissakin kouluissa, opetusteknologia on olennainen osa koulujen arkea. Haasteena on kuitenkin saada oppilaat ja etenkin opettajat inspiroitumaan ja käyttämään luovuuttaan uusia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tätä ei tule tehdä kuitenkaan täysin perinteistä opetusta syrjäyttäen, vaan uuden tekniikan tulee selkeästi tukea oppimista aiempaa paremmin. (Marja Kankaanranta, toim. Opetusteknologia koulun arjessa, 2011. s.7-18.) Tekniikan käyttäminen ei aina takaa tehokasta oppimista. Se kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen luomiseen, kirjojen ja liitutaulujen ohella. Oppilaat on tärkeä saada motivoitumaan oikeanlaiseen tekemiseen, keskittymään oikeisiin asioihin, kuten sisältöön, fonttien ja värien sijaan. (Bransford, J. D., Brown, A.L. & Cocking)
Tähän ajatukseen pohjautuen luomamme oppimisympäristö sidotaan luokassa tapahtuvaan toimintaan, eikä siten, että koko toiminta tapahtuisi blogin kautta.
Tähän ajatukseen pohjautuen luomamme oppimisympäristö sidotaan luokassa tapahtuvaan toimintaan, eikä siten, että koko toiminta tapahtuisi blogin kautta.
Ancar, L., Freeman, S & Field, D. Professional Connections through the Technology Learning Community. The Journal of Technology Studies. http://scholar.lib.vt.edu/ejournals/JOTS/v33/v33n2/ancar.pdf
Bransford, J. D., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. Saatavilla osoitteessa: http://books.nap.edu/catalog.php?record_id=9853
Bransford, J. D., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. Saatavilla osoitteessa: http://books.nap.edu/catalog.php?record_id=9853
Kaisto, J., Hämäläinen, T. & Järvelä, S. (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikutus Pohjoisessa Suomessa. Oulu: yliopisto. Saatavilla osoitteessa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/isbn9789514286780.pdf
Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, Rajala. (2010). Oppimisen sillat – kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsinki: yliopisto. s. 76-83.
Palmgren-Neuvonen, L., Kumpulainen, K. & Vehkaperä, A. (2011). Opetusteknologia koulun arjessa - ensituloksia, teoksessa Kankaanranta, M. (Toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. s. 189 – 207. Saatavilla osoitteessa: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf.
Palmgren-Neuvonen, L., Kumpulainen, K. & Vehkaperä, A. (2011). Tieto- ja viestintätekniikka koulussa nyt ja tulevaisuudessa, teoksessa Kankaanranta, M. (Toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. s. 189 – 207. Saatavilla osoitteessa: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus.
Schmidt, K. & Brown, D. A Model to Integrate Online Teaching and Learning Tools Into the Classroom. The Journal of Technology Studies. http://scholar.lib.vt.edu/ejournals/JOTS/v30/v30n2/pdf/schmidt.pdf
posteri
Hytönen, M., Korkeamäki, R-L. (2010). Literacy in the 21st Century – Uusi luku- ja kirjoitustaito.Kasvatustieteen päivät, Rovaniemi 25.11.-26.11.2010.
